Hallitusammattilaiset ovat ammattikunta, jotka oman johtokokemuksensa perusteella auttavat eri organisaatioiden ja yritysten johtohenkilökuntaa paikkaamaan heidän osaamisalueissaan olevia puutteita. Kokeneet hallitusammattilaiset erikoistuvat esimerkiksi kyberturvallisuuteen, riskienhallintaan, talousasioihin ja markkinointiin, ja tukevat yritysjohtoa hallituskokouksissa. Konsulteilla ei ole äänioikeutta, mutta heidän sanallaan on erityinen painoarvo. Sen sijaan se saavat ajastaan kokouspalkkion.
Rekrytointi tapahtuu usein yritysten hallitusten verkostoista tai suorahakuna koti- ja ulkomailta, jos hallitusammattilainen halutaan mukaan nimenomaan jonkin erikoisalan takia. Vaikka hallitusammattilaiset toimivat itsenäisinä neuvonantajina, on heillä yhteinen järjestö Hallitusammattilaiset ry – Directors’ Institute of Finland (DIF). Yhdistys ei tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan pyrkii edistämään hyviä hallintotapoja riippumatta siitä, millä alalla hallitusammattilaisten konsultoima yritys toimii.
Vastauksia hallitustyöskentelyn kysymyksiin vuodesta 2001
Suomalaisten hallitusammattilaisten etuja aava DIF-järjestö on perustettu vuonna 2001 ja siihen kuuluu yli 750 jäsentä. Suuri osa yhdistyksen hallitusammattilaisista työskentelee pörssiyhtiöiden hallituksissa, mutta myös taloyhtiöistä, startupeista, perheyrityksestä ja pääomasijoittajien hallitsemista yhtiöistä löytyy ahkeria hallitusammattilaisia – joko täyspäiväisesti tai osa-aikaisesti.
Hallitusammattilaisuus ei kuitenkaan ole suomalainen keksintö, vaan DIF toimii osana eurooppalaista kattojärjestö The European Confederation of Directors’ Associationsia (ecoDa). Sekä Suomen että Euroopan osaston tavoitteet ovat kuitenkin samat eli huolehtia, että organisaatioiden hallintojärjestelmiä johdetaan ja valvotaan yrityksen ja sidosryhmien edut huomioon ottavalla tavalla.
Hyvän hallintotavan periaatteet ovat universaaleja
Riippumatta siitä, millainen yritys tai organisaatio on kyseessä, tulee sen noudattaa hyviä hallintotapoja. Edes hallitusammattilaisen erikoisosaamisen ei tulisi mennä hyvien hallitustapojen valvonnan ja edistämisen edelle.
Laadukas hallitustyö edellyttää aikatauluissa pysymistä, tarkkoja raportteja ja luottamuksellista työskentelyilmapiiriä. Vaikeistakin asioista on pystyttävä puhumaan avoimesti ja päreitä polttamatta.
Hyvään hallintotapaan kuuluvat:
- Yrityksenomistajien oikeuksien suojelu
- Yrityksenomistajien tasapuolinen kohteleminen
- Tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi
- Hallituskokouksen ohjaus- ja osallistumaan rohkaisu
- Tilivelvollisuus
Hallitusammattilaiset eivät ole mitään tuomareita, järjestysmiehiä tai poliiseja, mutta asiantuntijan asemassaan he voivat edistää hyviä hallintotapoja ja ohjata yritysjohtoa parempien käytäntöjen suuntaan. Hyvä hallitustyöskentely vaatii ajatustyötä, aikaa ja asennetta, mutta myös epävakautta on siedettävä.
Arvokas, mutta usein ihmisiltä unohtuva ohje koskee jälkiviisautta ja kipeitä ”minähän sanoin” -letkauksia. Hallituskokouksissa päätökset tehdään aina kulloisellakin hetkellä tarjolla olevalla tiedolla, ja vikaan menneiden päätösten märehtimisen sijaan katse tulisi suunnata kohti huomista. Hallitusammattilaiset käyttävät omaa esimerkkiään hyvien käytäntöjen edistämisessä ja huomauttavat hallitusta mahdollisista puutteista.
Selkeät kasvuvisiot ja tulevaisuuden suunnitelmat
Hallitusammattilaiset ry:n tekemä työ ei ole julkisuudessa kovinkaan laajaa, mutta esiripun takana tapahtuu paljon. Hyvien hallituskäytäntöjen edistämisen lisäksi DIF ennustaa ja varautuu tulevaisuuden haasteisiin ja on askeleen edellä useaa yritysjohtoa.
Digitalisaatio on jo heilauttanut monen yrityksen toimintastrategiat uusiksi ja muutoksia on ollut havaittavissa myös monissa logistiikkaketjuissa. Tekniikkaa mahdollistaa eri toimialojen rajojen hämärtämisen ja hallitusammattilaiset auttavat organisaatioita näkemään, miten ne voivat hyötyä uusista mahdollisuuksista. Globalisaatio on väistymässä paikallismarkkinoiden tieltä ja Covid-19 pandemia on rukannut monen yrityksen hallintosuunnitelman täysin päälaelleen.
Myös poliittiset tapahtumat, kuten vaalit, mellakat ja tietenkin Brexit, vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti monen suomalaisen yrityksen toimintaan. Omat haasteensa tuo mukanaan työn määritteen muutos. Tekoälyn käyttö yleistyy ja työntekeminen on entistä projektimaisempaa.
Hallitusammattilaiset osaavat antaa kokonaiskuvaan sopivia neuvoja ja seuraavat erikoisalaansa liittyviä uutisia tarkasti. Moni Directors’ Institute of Finland -järjestöön kuuluva hallitusammattilainen pitää blogia tai on muuten aktiivinen sosiaalisen median kanavilla alaansa koskevista kuumista trendeistä. Hallituskokouksien pöytäkirjat ja yrityksiä koskevat raportit he pitävät tietenkin visusti salassa.