Board Professionals

Hallitusammattilaiset ovat ammattikunta, jotka oman johtokokemuksensa perusteella auttavat eri organisaatioiden ja yritysten johtohenkilökuntaa paikkaamaan heidän osaamisalueissaan olevia puutteita. Kokeneet hallitusammattilaiset erikoistuvat esimerkiksi kyberturvallisuuteen, riskienhallintaan, talousasioihin ja markkinointiin, ja tukevat yritysjohtoa hallituskokouksissa. Konsulteilla ei ole äänioikeutta, mutta heidän sanallaan on erityinen painoarvo. Sen sijaan se saavat ajastaan kokouspalkkion.

Rekrytointi tapahtuu usein yritysten hallitusten verkostoista tai suorahakuna koti- ja ulkomailta, jos hallitusammattilainen halutaan mukaan nimenomaan jonkin erikoisalan takia. Vaikka hallitusammattilaiset toimivat itsenäisinä neuvonantajina, on heillä yhteinen järjestö Hallitusammattilaiset ry – Directors’ Institute of Finland (DIF). Yhdistys ei tavoittele toiminnallaan voittoa, vaan pyrkii edistämään hyviä hallintotapoja riippumatta siitä, millä alalla hallitusammattilaisten konsultoima yritys toimii. 

Vastauksia hallitustyöskentelyn kysymyksiin vuodesta 2001

Suomalaisten hallitusammattilaisten etuja aava DIF-järjestö on perustettu vuonna 2001 ja siihen kuuluu yli 750 jäsentä. Suuri osa yhdistyksen hallitusammattilaisista työskentelee pörssiyhtiöiden hallituksissa, mutta myös taloyhtiöistä, startupeista, perheyrityksestä ja pääomasijoittajien hallitsemista yhtiöistä löytyy ahkeria hallitusammattilaisia – joko täyspäiväisesti tai osa-aikaisesti.

Hallitusammattilaisuus ei kuitenkaan ole suomalainen keksintö, vaan DIF toimii osana eurooppalaista kattojärjestö The European Confederation of Directors’ Associationsia (ecoDa). Sekä Suomen että Euroopan osaston tavoitteet ovat kuitenkin samat eli huolehtia, että organisaatioiden hallintojärjestelmiä johdetaan ja valvotaan yrityksen ja sidosryhmien edut huomioon ottavalla tavalla. 

Hyvän hallintotavan periaatteet ovat universaaleja

Riippumatta siitä, millainen yritys tai organisaatio on kyseessä, tulee sen noudattaa hyviä hallintotapoja. Edes hallitusammattilaisen erikoisosaamisen ei tulisi mennä hyvien hallitustapojen valvonnan ja edistämisen edelle. 

Laadukas hallitustyö edellyttää aikatauluissa pysymistä, tarkkoja raportteja ja luottamuksellista työskentelyilmapiiriä. Vaikeistakin asioista on pystyttävä puhumaan avoimesti ja päreitä polttamatta. 

Hyvään hallintotapaan kuuluvat:

• Yrityksenomistajien oikeuksien suojelu
• Yrityksenomistajien tasapuolinen kohteleminen
• Tietojen oikea-aikainen ja tarkka raportointi
• Hallituskokouksen ohjaus- ja osallistumaan rohkaisu
• Tilivelvollisuus

Hallitusammattilaiset eivät ole mitään tuomareita, järjestysmiehiä tai poliiseja, mutta asiantuntijan asemassaan he voivat edistää hyviä hallintotapoja ja ohjata yritysjohtoa parempien käytäntöjen suuntaan. Hyvä hallitustyöskentely vaatii ajatustyötä, aikaa ja asennetta, mutta myös epävakautta on siedettävä.

Arvokas, mutta usein ihmisiltä unohtuva ohje koskee jälkiviisautta ja kipeitä ”minähän sanoin” -letkauksia. Hallituskokouksissa päätökset tehdään aina kulloisellakin hetkellä tarjolla olevalla tiedolla, ja vikaan menneiden päätösten märehtimisen sijaan katse tulisi suunnata kohti huomista. Hallitusammattilaiset käyttävät omaa esimerkkiään hyvien käytäntöjen edistämisessä ja huomauttavat hallitusta mahdollisista puutteista.

Selkeät kasvuvisiot ja tulevaisuuden suunnitelmat

Hallitusammattilaiset ry:n tekemä työ ei ole julkisuudessa kovinkaan laajaa, mutta esiripun takana tapahtuu paljon. Hyvien hallituskäytäntöjen edistämisen lisäksi DIF ennustaa ja varautuu tulevaisuuden haasteisiin ja on askeleen edellä useaa yritysjohtoa. 

Digitalisaatio on jo heilauttanut monen yrityksen toimintastrategiat uusiksi ja muutoksia on ollut havaittavissa myös monissa logistiikkaketjuissa. Tekniikkaa mahdollistaa eri toimialojen rajojen hämärtämisen ja hallitusammattilaiset auttavat organisaatioita näkemään, miten ne voivat hyötyä uusista mahdollisuuksista. Globalisaatio on väistymässä paikallismarkkinoiden tieltä ja Covid-19 pandemia on rukannut monen yrityksen hallintosuunnitelman täysin päälaelleen. 

Myös poliittiset tapahtumat, kuten vaalit, mellakat ja tietenkin Brexit, vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti monen suomalaisen yrityksen toimintaan. Omat haasteensa tuo mukanaan työn määritteen muutos. Tekoälyn käyttö yleistyy ja työntekeminen on entistä projektimaisempaa. 

Hallitusammattilaiset osaavat antaa kokonaiskuvaan sopivia neuvoja ja seuraavat erikoisalaansa liittyviä uutisia tarkasti. Moni Directors’ Institute of Finland -järjestöön kuuluva hallitusammattilainen pitää blogia tai on muuten aktiivinen sosiaalisen median kanavilla alaansa koskevista kuumista trendeistä. Hallituskokouksien pöytäkirjat ja yrityksiä koskevat raportit he pitävät tietenkin visusti salassa.

Kun puhutaan hallitusammattilaisista, tarkoitetaan henkilöitä, jotka tuovat yhden tai useamman yrityksen tai järjestön hallitustyöhön ulkopuolista kokemusta ja näkemystä. Hallitusammattilaisten työnkuva rakentuu erilaisista konsultointitehtävistä ja kohdistuu nimenomaan ammattilaisen vahvimpaan osaamisalueeseen. 

Kokemusta hallitusammattilaisille on karttunut yritysjohtajana toimimisesta tai muulta johdon osa-alueelta, kuten kansainvälistymisestä, markkinoinnista tai taloushallinnasta. Vuonna 2021 erityisen kysytty osaamisalue on ollut kriisinhallintakyky. Aiemmin listan kärkeen nousi digitaalinen osaaminen, mutta nykyään digitaidot nähdään tavallisena osana liiketoimintaosaamista.

Hallitusammattilainen voi olla jo päivätyöstään eläköitynyt osaaja tai tehdä edelleen aktiivisesti päätyötään eri yritysten hallitusasioiden hoitamisen lomassa. Riippumatta siitä, onko työ koko- vai osa-aikaista, hallitusammattilaisen tehtävä on yritysten hallituksissa täydentää muiden jäsenten osaamista ja tuoda tieto-taitoa, jonka hankkimiseen menisi muuten useita työvuosia. 

Syitä yritysten ulkopuolelta tulevien hallitusammattilaisten käyttöön

Vaikka hallitusammattilainen voi itse tarjota yrityksille aikaansa ja osaamistaan, tavallisempaa on, että organisaatio kutsuu hallitusammattilaisen osallistumaan kokouksiinsa. Henkilö valitaan yhtiön hallituksen toiveiden mukaan meneillään olevan strategisen ja taloudellisen tilanteen huomioiden. Salassapitovelvollisuudet katsotaan tarpeeksi pitäviksi, jotta tarve ulkopuoliselle avulla voidaan tunnustaa ja paikalle hankkia hommaan pätevin henkilö. 

Yritysten hallintotehtävät kehittyvät, monipuolistuvat ja erikoistuvat, ja muuttuvat jatkuvasti entistä vaativimmiksi. Hallitusten tuttavapiirin kutsuminen johtokuntiin ei enää riitä viemään yrityksiä kovassa kilpailussa, vaan katse on käännetty alansa asiantuntijoihin. Asiantuntijoiden, joiden tehtävä on tukea yrityksen kasvusuunnitelmia, mutta oltava myös valmis tunnistamaan ja jakamaan hallituksen kanssa projektiin liittyvät riskit. Hallitusammattilaiset ovat eräänlaisia totuudentorvia, joilla on valtaa vaikuttaa mielipiteisiin, muttei tehdä itse päätöksiä.

Apua kaivataan kipeästi liikeyritysten ja eri alojen järjestöjen lisäksi taloyhtiöiden hallituksiin. Talkoovoimat ehtyvät ja on kaikkien edun mukaista, että kokouksiin osallistuu voimassaolevan lainsäädännön tuntevia, aktiivisia ammattilaisia. Kiinteistöyhtiöiden tapauksessa mukaan voidaan kutsua kiinteistön korjaukseen perehtyneitä neuvonantajia tai rakennusten ylläpitoon vaikuttavia hankintoja valvovia henkilöitä. 

Millaiset yritykset käyttävät hallitusammattilaisia?

Hallitusammattilainen voi työskennellä missä tahansa yrityksessä tai organisaatiossa, ja joskus haku suunnataan Suomen rajojen sisäpuolelta kansainvälisille markkinoille. Suorahakujen lisäksi asiantuntijat voivat löytyä yritysten omien verkostojen kautta. 

Hallitusammattilaisen rooli vaihtelee suuresti sen mukaan, minkälainen yritys on kyseessä:

• Startupit: Rahoitus- ja resurssivajeet ovat yleisiä ja toiminta keskittyy operatiiviseen puoleen. Hallitusammattilaiset auttavat toiminnan vakiinnuttamisessa ja budjetista huolehtimisessa. 
• Perheyhtiöt: Perheyhtiöissä tapahtuu sukupolven vaihdos tavallisesti 25–30 vuodessa. Perinteet ja yrityksen omistajien arvot ovat vahvasti mukana strategian suunnittelussa, ja toimintatapoja usein päivitettävä nykyaikaan. Hallitusammattilaiset tukevat perheyrittäjiä siirtymävaiheissa, talousasioissa, digitalisaatiossa ja markkinoinnissa. Heidän näkemystään voi myös hyödyntää ennusteiden tekemisessä ja rakentaa sitä kautta pitkän tähtäimen toimintasuunnitelmaa. 
• Pääomasijoittajien hallitsemat yhtiöt: Tämä yhtiömalli on usein kansainvälistymässä nopeasti, kun hallitusammattilaisia pyydetään apuun. Tehtävät ja tavoitteet kohdistuvat fuusioihin, yrityskauppoihin ja liiketoiminnan kasvun maksimoimiseen. Riskit ovat suuria ja painopiste yrityksen arvon kasvattamisessa. 
• Pörssiyhtiöt: Pörssiyhtiöissä hallitusammattilaiset toimivat johdon tukema raportoinnissa ja yrityksen strategian hiomisesta. Henkilöstöhallintaan ja päivittäisiin operaatioihin liittyvät asiat ovat kaukana ja huomion keskipisteenä ovat suuret linjat. Pörssiyhtiöt ovat myös niitä organisaatioita, jotka tarvitsevat tehokkaita kriisinhallintataitoja kipeimmin. Mitä tunnetumpi yritys on, sitä valmistuneempi sen tulee olla tilanteeseen kuin tilanteeseen – oli kyseessä sitten maailmanlaajuinen palvelukatko tai yrityksen keulahahmojen töppäilyt.

Hallitusammattilaisten työ ei kuitenkaan vastaa hyvän samarialaisen toimenkuvaa, vaikka tavoitteena onkin tehdä kaikki mahdollinen yritysjohdon auttamiseksi. Hallitusammattilaiset saavat tulosta yritysten kokouspalkkioista ja päivät voivat venyä pitkiksi. Hallitusammattilaisilta edellytetään kurinalaisuutta ja laadukasta työtä, ja työstä maksetaan rahallinen, tuloverotukseen menevä korvaus. 

Minkä tahansa hallituksen kokoonpano kaipaa säännöllistä päivittämistä

Hallitusammattilaisen työ on usein kausiluonteista ja projektikohtaista, vaikka hallituskokoonpano olisikin hyvä tarkistaa vuosittain. Erityisen tärkeäksi hallitusammattilaisten rooli nousee, kun organisaatiossa on meneillään isompi rakenne- tai strategiamuutos. 

Jotta hallitusammattilainen voi onnistua työssään mahdollisimman hyvin, kannatta asiantuntija perehdyttää perusteellisesti neuvottavan organisaation liiketoimintaan, prosesseihin, talouteen ja henkilökuntaan. Rakentava ja luottava ilmapiiri tekee yhteistyöstä antoisaa ja helpottaa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.