Kansainvälinen naistenpäivä nostaa esiin tasa-arvokeskustelun monet kasvot

Kansainvälinen naistenpäivä on kansainvälinen vuosipäivä, jota on vietetty 8. maaliskuuta 1900-luvun alkupuolelta lähtien. Vuonna 1975, jota vietettiin kansainvälisenä naisten vuotena, Yhdistyneet kansakunnat vahvisti päivän vieton, ja se sai samalla nimen ”Yhdistyneiden kansakuntien naisten oikeuksien ja kansainvälisen rauhan päivä”.

Suomessa kansainvälistä naistenpäivää alettiin tiettävästi viettää vuonna 1914. Tuolloin sen tarkoitukseksi määriteltiin naisten sivistäminen terveys- ja työväenasioista. Maaliskuun 8. vakiintui viralliseksi naistenpäiväksi, kun naiset onnistuivat yhden päivän lakollaan vauhdittamaan Venäjällä tsaarin vallasta luopumista ja yleistä äänioikeutta vuonna 1917.

Tänään tasa-arvon edistäminen on yksi Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen hankkeista (SDG 5), millä ajetaan sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamista, ja vahvistetaan naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä mahdollisuuksia.


Yritysmaailma herännyt tasa-arvoon, mutta teot laahaavat

Kansainvälinen jättiyritys raportoi hiljattain, että puolessa sen 14 000 päällikkötasoisista rooleissa on nyt naisia. Tähän tavoitteeseen yritys pääsi vuosi etuajassa tavoitteestaan.“Naiset edustavat enemmistöä meidän kuluttajista, ja me olemme heille kiitollisia omasta menestyksestämme, totesi Leena Nair, Unileverin henkilöjohtaja. 

Mutta yritysmaailma on herännyt huomaamaan, että tasa-arvon huomiointi muutenkin, kuin vain kuluttajanäkökulmasta on niille rahanarvoinen asia. Tästä selkeä todiste on uusi suhtautuminen tasa-arvokeskusteluun mikä näkyy monimuotoisuuden ja inkluusion nousulla hallitusten ja johtoryhmien agendoille. Teot vain seuraavat vielä hitaasti perässä.

Vuoden 2020 tammikuussa European Women on Boards, Brysselistä käsin toimiva eurooppalainen naisjohtajajärjestö, julkaisi kehittämänsä uuden tasa-arvoindeksin (EWOB Gender Diversity Index), joka osoitti, että tasa-arvoinen johtajuus Euroopan suurimmissa yrityksissä on edelleen poikkeuksellista.

Alle viidessä prosentissa STOXX Europe 600 yrityksistä on naispuolinen toimitusjohtaja ja vain seitsemän prosenttia näiden yritysten hallitusten puheenjohtajista on naisia. Huolimatta pitkästä historiastaan tasa-arvoisuuden saralla, Suomi sijoittui indeksissä viidenneksi.

Myös alkuvuodesta julkaistun, suomalaisten pörssiyhtiöiden monimuotoisuutta tarkastelleen, FINDIX 2020 -selvityksen ­mukaan yritysten johtoryhmissä monimuotoisuutta on vähän. Suurten yhtiöiden hallituksista diversiteettiä jo löytyy.

Monimuotoisuus ymmärretään vihdoin liiketoiminnalle tärkeänä.Tutkijoiden mukaan monimuotoisuus on ollut viime aikoina laajasti esillä mediassa. Etenkin naisjohtajuus on puhuttanut,ja lisäksi sekä ikäsyrjintä, että ulkomaalaistaustaisten heikot työllistymismahdollisuudet ovat saaneet huomiota tutkimusten kautta.

FINDIX 2020 tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että “kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu näyttöjä siitä, että monimuotoisuudesta on liiketoiminnallista hyötyä mm. lisääntyneen innovaatiokyvyn ja tuottavuuden kautta.”

Tasa-arvoon liittyvät ongelmat ratkaistava myös netissä

Uusi näkökulma tasa-arvokeskusteluun kuuluu Unionin naistenpäivän kannanotossa, missä vaaditaan tasa-arvon ulottumista myös internettiin.

“Teknologiayritysten tulee tehdä suuria muutoksia tasa-arvonäpertelyn sijaan”, kirjoittaa Naisasialiitto Unionin vt. varapuheenjohtaja ja tasa-arvokonsultti Elina Nikulainen, ja herättää meitä pohtimaan kirjoituksessaan millainen tila verkko on naisille: Onko tila turvallinen? Onko naisilla tarvittavat taidot ja mahdollisuudet menestyä tilassa?

Tasa-arvon eteen tehtävä työ on siis edelleen ajankohtaista ja uusia huomioitavia seikkoja sen toteutumiseksi nousee esiin vielä pitkään. Juhlitaan kuitenkin jo saavutettuja virstanpylväitä eikä pelätä tuleviakaan.

Hyvää Naistenpäivää! 


Lähteet: Wikipedia, Maaseudun Tulevaisuus, Unilever, Naisunioni, EWOB STOXX Europe 600 tutkimus, YK, UN Women  // Kuvitus: Paula Kindsvater CC BY-SA 4.0

Artikkelin koosti: Berit Virtanen-Thewlis