Hallitusten haasteina digitalisaation vauhti, osaajapula ja kyberturvallisuus

European Women on Boards – C-level School for Women opintojakso 2 järjestettiin Prahassa 23.-24.10.2019. Koulutukseen osallistui tällä kertaa 40 naista 14 eri Euroopan maasta. Koulutusjakson aiheena olivat eurooppalaisten hallitusten päivänpolttavat kysymykset kuten hallitusten rakentaminen ja johtaminen, digitaalinen disruptio, design thinking ja suorituksen johtaminen. Tässä BPF:n jäsenten Aija Bärlundin ja Katri Sipilän yhteenvetoa koulutusjaksolta.

EWoB C-school osanottajat 14 eri Euroopan maasta.

Kouluttajina toimivat: 

  • Tuomo Salonen, Heidrick & Struggles- Täydellisen hallituksen rakentaminen ja johtaminen
  • Pawel Nawrocki ja Matteo Barbero, McKinsey – Design thinking and agile leadership
  • Jiri Báca, LutherX, – 360-, osaamisprofilointi- ja arviointialusta 
  • Cristina Scelza, Prysmian Group – Johtajakokemuksia Italiassa, Brasiliassa ja Venäjällä.

Erityisesti Heidrick & Strugglesin Tuomo Salosen puheenvuoro How to build and run a perfect board herätti kiinnostusta ja vilkasta keskustelua. 

Salonen korosti sitä kuinka hallitusten pelikenttä on muuttunut viime vuosina. Tällä hetkellä hallitusten fokuksessa ovat erityisesti:

  • innovaatiot ja disruptio
  • sääntelyn epävarmuus
  • sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vastuullisuus
  • hallitusten sisäinen dynamiikka, etiikka ja niiden mukanaan tuomat riskit.

Salosen mukaan tämän hetken kuumimmat osaamiset, joita perinteiset yhtiöt hakevat hallituksiinsa ovat: kokemusta yhtiötason organisaatiomuutoksista, digitaalisesta transformaatiosta sekä osaamisten johtamisesta ja kyvykkyysstrategioista. Sijoittajat puolestaan hakevat osaamista digitaalisesta transformaatiosta, yrityskulttuurivetoisista muutosprosesseista (purpose driven culture) sekä skenaariotyöskentelystä.

Hallitusten suurimpina haasteina nähdään digitalisaation kiihtyvä vauhti, osaajapula ja kyberturvallisuusriskit. 

Vinkkejä ensimmäistä hallituspaikkaa hakevalle

Hallituspaikkojen haku kannattaa aloittaa pienistä ja keskisuurista yrityksistä sekä non-profit organisaatioista ja/tai pro bono hallituspaikoista. Hyvinä aloituspaikkoina Salonen pitää mm. perheyrityksiä ja pääomasijoittajia.

Pörssiyhtiöiden hallituksiin on erittäin vaikea päästä, sillä hauissa saattaa olla mukana jopa 100 kandidaattia ja profiilit ovat hyvin vaativia ja täsmällisiä. Nämä hallituspaikat usein kasaantuvatkin samoille henkilöille.

Esille nousi myös se, että työ pörssiyhtiöiden hallituksissa on myös erittäin vaativaa. Keskimääräinen ajankäyttö pörssiyhtiön hallituksessa on 42 päivää vuodessa, jonka puheenjohtaja käyttää 2,5 kertaisesti.

Hallituksiin halutaan tasapainoa,
monimuotoisuutta, kokemusta ja toimitusjohtajataustaa

Tilastoa hallitusten sukupuolijakaumasta.

Keskimääräisesti suuryritysten hallitusten jäsenet ovat yli 60 -vuotiaita (63% on 60 – 65 -vuotiaita). Monimuotoisuudesta Salonen mainitsi hyvänä esimerkkinä Starbucksin hallituksen, jossa on poikkeuksellisen suuri 14 henkinen hallitus ja ikähaitari alle 30 -vuotiaasta lähes 70 vuotiaaseen. Salonen halusi diversiteetin ja inkluusion sijasta puhua termillä balanced leadership.

Hyvän hallitusjäsenen ominaisuudet ovat:

  • avoin mieli ja kuuntelutaito 
  • sitoutuminen yhtiöön
  • yhteistyökyky
  • strateginen näkemys
  • hallituksen muuta osaamista täydentävä kyvykkyys
  • osaa tehdä hyviä kysymyksiä

Hallitusta on hyvä arvioida säännöllisin väliajoin myös tiiminä. Uusia jäseniä rekrytoitaessa on hyvä analysoida nykyhallitusta täydentävät osaamiset ja kyvykkyydet sekä yhteensopivat vuorovaikutustaidot.  

Aija Bärlund ja Katri Sipilä