BPF:n järjestämä virtuaalisparraus tulevaisuusskenaarioiden äärellä

Viimeisimmässä Board Professionals Finlandin jäsenilleen järjestämässä virtuaalisparrauksessa 12.5. paneuduttiin ajankohtaiseen aiheeseen –tulevaisuuden tunnistamiseen ja valmistautumiseen. Miten tämä poikkeuksellinen aika tulee vaikuttamaan yksityiselämäämme, työelämään ja erityisesti hallitus- ja johtoryhmätyöhön. BPF:n hallituksen jäsen, Jaana Komulainen moderoi sparrauksen ja koosti ryhmän keskustelun keskeisiä ajatuksia.

“Koronaepidemian ensimmäinen shokkiaalto on jollain lailla ohitettu, ja olemme nyt asettuneet elämään poikkeustilaa. Tässä tilanteessa kannattaa jo etsiä tunnistettujen muutostekijöiden lisäksi heikkoja signaaleja, kuten vaikkapa toisen Covid-aallon käynnistymistä. Toteutuessaan heikoilla signaaleilla on suuri vipuvaikutus liiketoiminnalle suuntaan tai toiseen”, tiivistää Jaana Komulainen sparraussession tuntoja.

“Nyt onkin tärkeää tunnistaa merkittävimmät ja todennäköiset riskit seuraavalle 3–12 kuukaudelle ja tehdä niille varautumissuunnitelma.”

Ryhmä näkee tässä tilanteessa seuraavat toimenpiteet tärkeimmiksi:

  • Ryhdy vahvistamaan tulevaa taloudellista kestävyyttä systemaattisesti heti kun mahdollista, esimerkiksi vahvistamalla kassaa tai hankkimalla likvidoitavaa tai vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta liiketoiminnan päästessä taas normaaliin vauhtiin.
  • Covid-19 paljasti monen strategioista heikkoja kohtia –nyt on aika miettiä uusia toimintamalleja vastaavanlaisiin shokkeihin varautumiseksi.
  • Ole avoin uusille ideoille omassa organisaatiossa.
  • Tue yksilöiden yritteliäisyyttä ja kekseliäisyyttä.

Tässä muutama sparrauksen aikana esiin noussut keskeinen kysymys ja miten niihin reagointiin.

Miten kaukana on tulevaisuus?

Hallitus- ja johtoryhmätyötä tekevät ovat tottuneet työstämään tulevaisuusskenaarioita hitaiden, pitkien megatrendien viitoittamana 20–30 vuoden sykleissä. Heikot signaalit tai Mustat Joutsenet näkyvät näissä skenaarioissa usein marginaali-ilmiöinä, joiden voimistumista ei seurata kovinkaan aktiivisesti. 

Globaalisuus on kutistanut maapalloa ja samalla voimistanut poikkeamien vaikutusta. Nyt jo 5 vuoden päässä häämöttävä tulevaisuus on niin monen parametrin paineessa, että mahdollisten tulevaisuuksien kirjo hajoaa kuin viuhka joka suuntaan. Olemme niin perin pohjin verkottuneita, leanattuja ja ketteröitettyjä, että kun Kiinassa aivastetaan, Eurooppa sairastuu, vanhaa sanontaa mukaillen. 

Pitääkö nykyisyys tuhota, että saamme paremman tulevaisuuden?

Miksi sitten Covid-19 pääsi yllättämään meidät, vaikka useissa skenaarioissa osattiin ennakoida mahdollinen pandemia? Ehkä syynä on se, että on inhimillistä panostaa enemmän niihin toimiin ja investointeihin, jotka ennakoivat menestyksekästä tulevaisuutta. Riskianalyysit eivät tunnu silloin kovin perustelluilta, kun kaikki näyttää olevan vakaalla kehityspolulla. Ehkäpä globaali taloutemme myös tarvitsee aika ajoin Schumpeterilaista luovaa tuhoa.

Voi olla, että jokaisen omistaja- ja johtajasukupolven on koettava omakohtaisesti, että häiriötön kasvu ei voi olla ikuista. Jokaisen maailmantalouteen kohdistuneen shokin jälkeen on aina ennenkin keksitty aina jotakin parempaa.

Mitä nyt, kun suunnittelujänne lyheni vuodesta kuukaudeksi?

Ensimmäinen tehtävä on jo useimmilla hallituksilla ja johtoryhmillä ollutkin pöydällä – välitön kassavirran ja vakuuksien riittävyyden turvaaminen. Kun henki on saatu tasaantumaan, kannattaa ottaa tulevaisuuden ennakoinnin työkalupakista varautumisen työkalut käyttöön. 

Teksti: Jaana Komulainen, BPF ry:n hallituksen jäsen